Ursan Syvä taivas -tapaaminen järjestetään Tähtikalliolla tulevana viikonloppuna 15.-17.9.2023. Tapahtuman virallisempi ohjelmaosuus keskittyy lauantaille 16.9. Tapahtuman majoituskapasiteetti on jo täynnä, mutta tapahtuman ohjelmaa voi seurata etäyhteydellä.
Tapahtuma striimataan suorana Ursan Harrastustoiminta -Youtube -kanavalle.
23.9.2023 vietetään valtakunnallista tähtipäivää. Tähtiharrastuspäivän tiimoilta Porin Karhunvartijoiden Ulvilan tähtitornilla on avoimet ovet yleisölle klo 19 alkaen. Selkeällä säällä luvassa tähtinäytös, tuolloin taivaalla ovat näkyvissä mm. Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Linnunrata sekä useita syvän taivaan kohteita kuten Andromedan galaksi. HUOM! Vaihtoehtoista ohjelmaa järjestetään pilvisellä säällä, joten paikalle kannattaa tulla jokatapauksessa! Vapaa pääsy!
Kesäaika on jälleen koittanut, ja jatkammekin totuttuun tapaan tiistai-iltojen kerhokokoontumisia 19-21, jolloin on myös avoimet ovet yleisölle. Vierailijoita onkin ollut kiitettävän runsaasti alkuvuoden aikana, kiitos heille kaikille mielenkiinnosta!
Valoisa aika kuluu pitkälti Auringon havaitsemisessa, mutta erilaisten ilmakehän ilmiöiden tarkkailu on tavallisesti kuulunut osaksi toimintaamme. Niidenkin havaitseminen on erinomainen lisä tähtitaivaan tarkkailun lisäksi: – Aurinko – -haloilmiöt -myrskyt (ukkosrintamat & salamat) -raekuurot -erikoiset pilvimuodostelmat, yöpilvet(!) … muutamia äkkiä listaten.
Toki, kesällä saa ja kuuluu ottaa myös rennommin – hetken se vain kestää kuitenkin!!
—
Huom!
Mahdollisuuksiemme mukaan tulemme näillä näkymin pitämään kesällä ainakin yhden tiistaisen kokoontumisen Kirjurinluodossa – sään sen salliessa. Ilmoitamme tästä paremmin, kunhan asia on ajankohtainen.
ps. Kuva on otettu yhdistyksen lainakalustoon kuuluvalla *Lunt ST 60/500 LS60T Ha *- kaukoputkella, ja myöskin lainattavissa olevaan mustavalkokameralla ASI120-MM, joiden avulla Auringon pinnalta on erotettavissa yksityiskohtia melko tarkkaankin. (8.5.2023 – klo. 19:50)
Jälleen on tullut aika aloittaa halojen havaitseminen jo perinteeksi muodostuneen halohuhtikuun aikana. Haloja näkyy ympäri vuoden. Tämän kuukauden aikana ilmakehän jääkiteistä heijastuneita valonsäteitä näkee yleensä kaikkein runsaimmin mitä erilaisimpina kaarina, ympyröinä ja läikkinä monissa taivaan suunnissa. Vaikka maanpinnalla olisi hyvinkin lämmintä, kymmenessä kilometrissä on useita kymmeniä asteita pakkasta ja otolliset olosuhteet jääkiteiden syntymiselle.
Yleisimpiä ovat Auringon suunnalla havaittavat halomuodot kuten 22 asteen rengas, sivuauringot, auringonpilari, 22 asteen renkaan ylläsivuava kaari, zeniitinympäristönkaari sekä horisonttirengas.
Haloja voi havaita aivan hyvin paljain silmin, kunhan peittää Auringon kädellään tai jollain maastossa olevalla esteellä kuten katulampulla, liikennemerkillä tai vaikkapa rakennuksen kulmalla. Tutkimuksen kannalta havaituista haloista olisi hyvä ottaa talteen kuva ja nykyään älypuhelin tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden. Järjestelmäkameraa suositellaan, jos sattuu sellaisen omistamaan. Kameralla otetuissa kuvissa Aurinko on hyvä peittää samalla tavoin kuin paljain silmin havaitessa, jotta himmeämmätkin halomuodot tarttuvat kennolle. Kuvat haloista tulee lähettää Taivaanvahtiin: https://www.taivaanvahti.fi/
Kuinka sitten bongata haloja? Kun teoria ja yleisimmät halomuodot ovat jokseenkin hanskassa, aina ulos mennessä tai ikkunasta ulos katsoessa tulee tarkastella taivasta mahdollisten halohavaintojen suhteen. Tällainen tapa on hyvä opetella muidenkin ilmakehän ilmiöiden kannalta ja kokeneemmilta Karhunvartijoilta voi kysyä, mikäli jonkin ilmiön status askarruttaa.
Merkurius, aurinkokuntamme sisin planeetta on aina Auringon läheisyydessä ja siksi yleensä hankalasti havaittavissa. 2-4 kertaa vuodessa tapahtuvien itäisten tai läntisten elongaatioiden aikana se etääntyy kuitenkin riittävästi, jotta sen havaitseminen hämärän aikaan on mahdollista. Toisinaan jopa pimeyden laskeuduttua. Tänä keväänä havaitseminen on mahdollista 27.3 – 21.4 mikäli säät suosivat. Sijaintimme Suomen länsirannikolla on erinomainen, sillä esteetön näkyvyys horisonttiin on matalalla kulkevaa kohdetta havaitessa erittäin tärkeää.
27.3 – 29.3 Merkurius on Jupiterin vieressä Kalojen tähdistössä, hyvin lähellä horisonttia. Tässä vaiheessa planeetta on kirkkaimmillaan ja himmenee asteittain, kunnes 21.4 ollessaan lähellä Kuuta, se on vain heikko aavistus kirkkaimmasta loisteestaan. Venus on koko tarkastelujakson ajan nähtävillä 20-25 asteen päässä vasemmalla yläviistossa.
Tilanne suurimman itäisen elongaation aikaan 12. huhtikuuta klo 22:15.
Alle on koostettu taulukko Merkuriuksen näkymisestä. Ensimmäinen kellonaika kertoo, milloin planeetta alkaa näkyä hämärätaivaalla. Mikäli ilmakehässä on epäpuhtauksia, tämä aika koittaa joitakin minuutteja myöhemmin. Ilmaantumisajankohdan suunta (länsi 270, luode 315) ja korkeus horisontista. Planeetan laskemista horisontin taakse voi olla vaikea havaita varsinkin jakson loppupuolella. Kirkkaus on ilmoitettu magnitudeissa, joskin ilmakehän vaikutusta ei ole tässä huomioitu. Elongaatio kertoo Merkuriuksen etäisyyden Auringosta asteina. Ensimmäisen päivän elongaatiota Excel ei halunnut ilmoittaa lukuna…
Kellonajat ovat Porin keskustan koordinaateille. Kunakin päivänä Merkurius näkyy parhaiten ilmestymisen ja laskuajankohdan puolivälissä.
