Kategoriat
Havaintotoiminta

Halohuhtikuu 2022

Moi kaikki!

Ursan Ilmakehän optiset ilmiöt -ryhmä järjestää taas tuttuun tapaan halohuhtikuu -havaintotempauksen. Halohuhtikuun aikana tarkkaillaan haloja tehostetusti.

Haloja voi hyvin havaita paljain silmin, mutta näkemänsä halot kannattaa dokumentoida valokuvaamalla. Alkuun pääsee vaikka puhelinkameralla, mutta parempia kuvia saadakseen järjestelmäkamera ja laajakulmainen objektiivi ovat tarpeen.

Halojen tarkkailussa kirkas aurinko kannattaa peittää jonkin esteen, kuten talon päädyn taakse. Aurinkolasit ovat halohavaitsijalle tarpeellinen apuväline. Useimmiten halot esiintyvät auringon suunnalla, mutta näyttävän halonäytelmän sattuessa kohdalle, haloja voi ilmestyä myös aurinkoa vastapäätä ja periaatteessa ympäri taivasta.
Halohavainnot raportoidaan Taivaanvahtiin halohavainto -lomakeella.


Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/
Halohavaintolomake: https://www.taivaanvahti.fi/observations/report/cat/halo
Uutinen halohuhtikuusta Zeniitissä: https://www.ursa.fi/…/zeniitti/2022/03/29/halohuhtikuu-2022/


Haloterveisin,
Juha Ojanperä Ursan ilmakehäryhmästä

Kategoriat
Muu toiminta

Ursan esitelmät keväällä 2022

Hei ihmiset! Ursa järjestää kevään aikana esitelmiä, joita pääsee seuraamaan virtuaalisesti Youtubessa, alta tarkemmat tiedot, ottakaapa koppi!


Ursan kevään esitelmät pidetään edelleen täysin virtuaalisesti. Ne suoratoistetaan Ursan YouTube-kanavalle ja ovat siellä katsottavissa myös esitelmien päätyttyä.
Esitelmiä voi seurata niiden alettua täällä: https://www.youtube.com/c/ursafi/live
Esitelmät alkavat aina klo 18.00 ja kestävät noin tunnin, minkä jälkeen yleisö voi esittää kysymyksiä YouTuben chatin kautta. Esitelmät ovat kaikille avoimia, ja ne ovat katsottavissa verkossa myös jälkikäteen.
Esitelmien järjestämistä tukee Opintokeskus Sivis.


KEVÄÄN 2022 OHJELMA


**29.3. Punaisten kääpiötähtien elinkelpoiset planeetat
Punaiset kääpiötähdet ovat maailmankaikkeuden yleisimpiä tähtiä. Yli 70 % kaikista tähdistä on punaisia kääpiöitä. Niiden kiertoradoilta löytyy lisäksi ainakin kaksi kertaa yleisemmin kivisiä planeettoja, joiden pintalämpötilat soveltuvat nestemäisen veden esiintymiselle. Siten potentiaalisia elinkelpoisia planeettoja on todennäköisemmin juuri punaisten kääpiöiden järjestelmissä. Lisäksi punaiset kääpiöt loistavat tasaisesti jopa satojen tai tuhansien miljardien vuosien ajan auringonkaltaisten tähtien hiipuessa jo miljardeissa vuosissa.
Miksi taivaallamme silti loimottaa harvinaisempi keltainen tähti? Onko kyse sattumasta, vai haittaavatko jotkin tekijät punaisten kääpiötähtien elinkelpoisuutta? Millaiset asiat vaikuttavat planeettojen elinkelpoisuuteen? Mitä lopulta tiedämme nykyään punaisten kääpiöiden elinkelpoisuudesta?
Puhujana yliopistotutkija Mikko Tuomi Helsingin yliopistosta.

*5.4. Gaia kartoittaa Linnunrataa
Euroopan avaruusjärjestön Gaia-luotain laukaistiin Maan Lagrangen pisteeseen L2 vuonna 2013. Sen on määrä mitata noin miljardin tähden sijainti, väri, koostumus ja liikesuunta, ja luoda kolmiulotteinen kartta Linnunradasta. Gaian avulla voidaan selvittää, miten Linnunradassa tapahtuu, ja millaisia vuorovaikutuksia sillä on ollut lähigalaksien kanssa aikaisemmin. Gaialta odotetaan myös mm. havaintoja aiemmin tuntemattomista eksoplaneetoista sekä kvasaareista.
Gaian tehtävä jatkuu yhä, ja siltä on julkaistu jo joukko havaintokokonaisuuksia. Mitä Gaian havainnoista on tähän mennessä löydetty, ja mitä voidaan edelleen odottaa? Mitä tulokset merkitsevät ymmärryksellemme kotigalaksistamme sekä sen tähdistä ja planeetoista?
Puhujana Gaia-hankkeen tiedejohtaja Timo Prusti Euroopan avarusjärjestöstä.


12.4. Tulivuoret maapallon muokkaajina
Hunga Tongan tulivuorenpurkaus Tyynellä valtamerellä toi tulivuoritoiminnan isosti otsikoihin alkuvuodesta 2022. Kyseessä oli voimakkain planeetallamme tapahtunut vulkaaninen räjähdys 30 vuoteen.
Tulivuoritoiminta on yksi merkittävimmistä planeetan pintaa ja ilmastoa muokkaavista prosesseista niillä planeetoilla, joilla sitä esiintyy. Niin kutsutut supertulivuoret saavat purkautuessaan aikaan planeetanlaajuista tuhoa.
Mitä tulivuorenpurkauksessa tapahtuu, ja miten niitä voi ennustaa? Miten tulivuoret ovat vaikuttaneet maapalloon sen historian aikana, ja mitä ne kertovat planeetasta, jolla elämme? Mitä supertulivuorista pitäisi ajatella?
Puhujana dosentti Arto Luttinen Helsingin yliopistosta.


19.4. Naiset tähtitieteen historiassa
Tähtitieteen kuuluisat nimet ovat lähes poikkeuksetta miehiä, mutta myös naiset ovat tehneet merkittävää ja jopa vallitsevia käsityksiä mullistanutta tutkimustyötä. Esimerkiksi Harvardin yliopiston observatoriossa työskenteli vuosina 1875–1975 yli 200 naista, joista monista tiedettiin viime vuosiin saakka vain nimi tai pelkät nimikirjaimet.
Henrietta Swan Leavittin ansiosta hahmottuivat maailmankaikkeuden mittasuhteet, Cecilia Payne-Gaposchkin selvitti tähtien koostumuksen, ja Vera Rubinin havainnot johdattivat galakseja koossa pitävän pimeän aineen jäljille.
Miten naiset ovat vuosisatojen saatossa tehneet tähtitieteellistä tutkimusta, ja keitä he ovat olleet? Miten naisten tekemä tutkimus on vaikuttanut tähtitieteen kehitykseen ja nykyisen maailmankuvan muotoutumiseen? Miksi naisten jälki tähtitieteen historiaan on jäänyt suurelta osin pimentoon?
Puhujana Tähtitieteen naiset -kirjan tekijä, tietokirjailija ja tiedetoimittaja Markus Hotakainen. Tähtitieteen naiset ilmestyy huhtikuussa 2022 Aula & Co:n kustantamana.