Kategoriat
Taivaanilmiöt

C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS)

Komeetta Tsuchinshan-ATLAS on ollut otsikoissa monissa medioissa. Tämä paljain silminkin erottunut komeetta on vielä joitain päiviä näkyvillä. Kameralla komeetta on havaittavissa muutaman viikon ajan, etenkin pitkällä valotusajalla.

Komeetan voi löytää alkuillasta n.19:45-20:00 alkaen melko matalalla lounaistaivaalla, mikäli pilvet eivät estä näkyvyyttä.

Karhukamera-projektin länsikamera tallensi komeetan ja sen komean pyrstön (tiistai-iltana 15.10.24), siitä seuraava video ajalta 19:40-21:00 160-kertainen nopeutus:

Kategoriat
Havaintotoiminta Taivaanilmiöt

Revontulidyynit 17.12.2023

Yksi tähtitornin (vain reilu viikkoa aiemmin uusituista) taivaskameroista havaitsi revontulidyynejä alkuillasta 17.12.2023. Tämä hieno revontuli-ilmiö on merkittävä myös sen vuoksi, että sen löytämisessä olivat suomalaiset tähtiharrastajat alunperin avainasemassa suunnilleen 2020. Dyyni-revontulia ei kovin usein esiinny, ja siksi ne luokitellaankin harvinaisiksi revontulimuodoiksi.

Katso tästä Karhukameran video revontulidyyneistä!

Kategoriat
Taivaanilmiöt Tapahtumat

Arcturus -tapahtuma 2023

Arcturus tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 24.11-26.11.2023 Artjärven tähtikalliolla. Vietimme suurimman osan päärakennuksessa.

Tähtikallion päärakennus

Matka sujui mahtavasti ja pystyi oppimaan paljon uutta. Perjantaina pääsimme katselemaan kuvia Islannista syksyltä 2023, niistä esitelmän piti Petteri Ahonen. Lauantaina Juha Ojanperä aloitti tapahtumat pitäen oman esitelmänsä Herschel 400 kohteista. Ruokatauko pidettii klo 12-13 välissä ja sen jälkee Tomi Kurri piti oman esitelmänsä tähtikuvauksesta Austraaliassa. Tomin jälkeen Veikko Mäkelä opetti Prekessiosta joka muuttaa tähtitaivasta. Viimeisenä esitelmöi Hannu Määttänen joka opetti kameroista Kuussa. Pidettiin esityskierros missä pääsimme katsomaan kaikki kolme tornia ja niiden kaukoputkia, ja ylipäätään tonttia.

Tähtikallion kolme tähtitornia

Kuvassa kaikki kolme tornia. Keskimmäinen on ykkös torni, vasen on toinen ja oikea on kolmas. Kolmannessa on liukukatto mikä liu’utetaan sivuun jonka jälkeen pystytään tutkimaan taivaan kohteita. Sillä me pääsimme katsomaan Saturnusta sekä Jupiteria. Kuva vielä kyseisestä rakennuksesta:

Tähtikallion liukukattoinen kolmostorni

Kuu nousi kirkkaana ja korkealle ja pystyimme katsella ja napata pari kuvaa siitä. Vaikka kuutamo olikin kirkas niin ihmeen kaupalla näimme vielä revontulet. Tämän oli pakko olla koho kohta retkestämme.

Kuu kuvattuna kaukoputkeni läpi
Revontulia lauantai-iltana
Toinen kuva lauantai-illan revontulista

Kirjoitus ja valokuvat: Rebekka Maja

Kategoriat
Taivaanilmiöt

Osittainen kuunpimennys 28.10.2023

Lauantai-iltana 28.10.2023 tapahtuu osittainen kuunpimennys. Kuu on pimennyksen aikaan hyvin näkyvissä kaakon suunnalla, Kuu on yli 30 asteen korkeudella pimennyksen syvimmän vaiheen aikoihin. Pimennyksen syvin vaihe on klo 23:13, jolloin Kuusta 12,8% on peittyneenä täysvarjoon. Pimennyksen aikana varjo näkyy tummentumana Kuun alavasemmassa reunassa. Kuunpimennystä voi turvallisesti havaita paljain silmin ilman apuvälineitä (toisinkuin auringonpimennyksiä).

Pimennyksen vaiheet Porissa:

  • Kuu menee puolivarjoon: klo 20:59
  • Kuu menee täysvarjoon: klo 22:34
  • Maksimipimennys: klo 23:13
  • Kuu poistuu täysvarjosta: klo 23:53
  • Kuu poistuu puolivarjosta: klo 01:27
Pimennyksen vaiheet Helsingin horisontissa. Kuva: Veikko Mäkelä/Ursa

Lisää tietoja pimennyksestä Ursan Zeniitti -julkaisun artikkelissa.

Kategoriat
Havaintotoiminta Taivaanilmiöt

Halohuhtikuu 2023

Jälleen on tullut aika aloittaa halojen havaitseminen jo perinteeksi muodostuneen halohuhtikuun aikana. Haloja näkyy ympäri vuoden. Tämän kuukauden aikana ilmakehän jääkiteistä heijastuneita valonsäteitä näkee yleensä kaikkein runsaimmin mitä erilaisimpina kaarina, ympyröinä ja läikkinä monissa taivaan suunnissa. Vaikka maanpinnalla olisi hyvinkin lämmintä, kymmenessä kilometrissä on useita kymmeniä asteita pakkasta ja otolliset olosuhteet jääkiteiden syntymiselle.

Yleisimpiä ovat Auringon suunnalla havaittavat halomuodot kuten 22 asteen rengas, sivuauringot, auringonpilari, 22 asteen renkaan ylläsivuava kaari, zeniitinympäristönkaari sekä horisonttirengas.

Haloja voi havaita aivan hyvin paljain silmin, kunhan peittää Auringon kädellään tai jollain maastossa olevalla esteellä kuten katulampulla, liikennemerkillä tai vaikkapa rakennuksen kulmalla. Tutkimuksen kannalta havaituista haloista olisi hyvä ottaa talteen kuva ja nykyään älypuhelin tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden. Järjestelmäkameraa suositellaan, jos sattuu sellaisen omistamaan. Kameralla otetuissa kuvissa Aurinko on hyvä peittää samalla tavoin kuin paljain silmin havaitessa, jotta himmeämmätkin halomuodot tarttuvat kennolle. Kuvat haloista tulee lähettää Taivaanvahtiin: https://www.taivaanvahti.fi/

Kaipaatko tietoa haloista? Tässä muutama linkki: https://www.ursa.fi/ilmakeha/ilmiot/halot/pikakurssi-haloilmioista.html https://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/halo.htm http://www.somerikko.net/halot/muodot.html

Kuinka sitten bongata haloja? Kun teoria ja yleisimmät halomuodot ovat jokseenkin hanskassa, aina ulos mennessä tai ikkunasta ulos katsoessa tulee tarkastella taivasta mahdollisten halohavaintojen suhteen. Tällainen tapa on hyvä opetella muidenkin ilmakehän ilmiöiden kannalta ja kokeneemmilta Karhunvartijoilta voi kysyä, mikäli jonkin ilmiön status askarruttaa.

Havaintointoa kaikille!